{"id":5,"date":"2009-05-28T21:11:09","date_gmt":"2009-05-28T18:11:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rockkonttori.net\/?p=5"},"modified":"2009-05-28T21:11:09","modified_gmt":"2009-05-28T18:11:09","slug":"marilyn-manson-the-high-end-of-low-2009","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/2009\/05\/marilyn-manson-the-high-end-of-low-2009\/","title":{"rendered":"Marilyn Manson &#8211; The High End Of Low"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-14\" style=\"margin: 5px;\" title=\"marilyn manson - the high end of low\" src=\"http:\/\/www.rockkonttori.net\/wp-content\/uploads\/2009\/05\/marilyn_manson_the_high_end.jpg\" alt=\"marilyn manson - the high end of low\" width=\"203\" height=\"206\" \/>Marilyn Manson ehti hehkuttaa The High End Of Low -albumiaan ennen sen julkaisua b\u00e4ndin uudeksi tulemiseksi. Miehen ehk\u00e4 jopa hieman liioitellun ylimalkainen hehkutus, sek\u00e4 entisen b\u00e4ndikaverin ja biisien kirjoittajan, Twiggy Ramirezin paluu b\u00e4ndiin monen vuoden tauon j\u00e4lkeen, antoivat toivoa paremmasta. Viimeisin kokopitk\u00e4 albumi, Eat Me Drink Me, kun j\u00e4tti hiukan laimean maun suuhun.<\/p>\n<p>Ja kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 albumi onkin j\u00e4lleen Mansonia itse\u00e4\u00e4n, vaikka ei t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 Antichrist Superstarin tai Holy Woodin kaltaisten albumien tasolle. Mansonilla on ik\u00e4\u00e4 jo 40 ja risat ja se kuuluu musiikista. Vaikka esimerkiksi albumin ensimm\u00e4inen single, Arma-Goddamn-Motherfuckin-Geddon, onkin musiikillisesti ja Mansonin huutokertos\u00e4keineen j\u00e4lleen sit\u00e4 vanhaa Mansonia, niin jotain puuttuu. Kappale potkii hyvin mutta se kuulostaa hiukan v\u00e4syneelt\u00e4. Hittiainesta t\u00e4st\u00e4 kappaleesta kuitenkin l\u00f6ytyy, parempaa radiohitti\u00e4 on vaikea edes kuvitella. Mutta niin kuin joku jossain mainitsi, Mansonilla on tapana pilata hittimahdollisuudet ylimalkaisella FUCK-sanan k\u00e4ytt\u00f6ll\u00e4, joka vaikeuttaa soittolistoille p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Tosin, kuten Manson kyseisess\u00e4 biisiss\u00e4 laulaa: \u201cFuck the goddamn TV and the radio, fuck making hits\u201d. Joten jos t\u00e4st\u00e4 jotain voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ei herraa edes kiinnosta roikkua radioiden soittolistoilla.<\/p>\n<p><!--more-->Levyll\u00e4 on muutama rankempikin biisi kuin Arma-Goddamn-Motherfuckin-Geddon. Esimerkiksi Pretty As A Swastika ja Blank and White ovat sit\u00e4 vanhaa tuttua Mansonia kovine kitarariffeineen ja huuto-osuuksineen. Kantaaottavampaa materiaalia tarjoilee Amerikkaa ter\u00e4v\u00e4sti kritisoiva We\u2019re From America. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n on itsest\u00e4\u00e4nselvyys tehd\u00e4 t\u00e4llainen biisi, jos olet levytt\u00e4v\u00e4 muusikko ja asut Amerikassa.<\/p>\n<p>Levyll\u00e4 on my\u00f6s rauhallisia, jopa balladinomaisia kappaleita, joita l\u00f6ytyi my\u00f6s Holy Wood -levylt\u00e4. Akustiset kitarat ja jopa piano ovat p\u00e4\u00e4sseet mukaan n\u00e4kyv\u00e4sti t\u00e4lle levylle. Vaikka Manson on yleisesti tunnettu rankoista kappaleista, niin n\u00e4ist\u00e4 rauhallisemmista vedoista k\u00e4y ilmi se, ett\u00e4 Manson on vakavasti otettava ja taitava muusikko. Kuten my\u00f6s Twiggy Ramirez, joka on ottanut j\u00e4lleen vetovastuun musiikin s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4. Mansonin riipiv\u00e4 \u00e4\u00e4ni sopii mainiosti rauhallisempiin kappaleisiin. Ja vaikka biisit eiv\u00e4t rankkoja olekaan, ei se tarkoita, ett\u00e4 niiss\u00e4 laulettaisiin ihanista kes\u00e4p\u00e4ivist\u00e4 terassilla ja lintujen kauniista laulusta, vaan lyriikat ovat tuttuun tapaan synkki\u00e4 ja v\u00e4kivaltaisia. Esimerkkin\u00e4 yli 8 minuutin teos I Wanna Kill You like They Do In The Movies, joka sopisi olemaan jonkin leffan soundtrack. Biiseiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen my\u00f6s Mansonin omaa henkist\u00e4 tilaa, joka tuntuu aina olevan johonkin suuntaan vinksallaan.<\/p>\n<p>The High End Of Low albumilta tuntuu puuttuvan tietty suunta ja tyyli. Aikaisemmin Mansonin levyt ovat olleet alusta loppuun tietyll\u00e4 musiikillisella teemalla ja soundilla tehtyj\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 levyll\u00e4 on kappaleita laidasta laitaan. L\u00f6ytyy rankempaa, rauhallisempaa ja muutama erikoinen mauste sekaan, kuten Leave A Scar, joka kuulostaa pop-biisilt\u00e4 johon on lis\u00e4tty Mansonin r\u00e4\u00e4kyv\u00e4 laulu. Mutta kappale toimii silti ja on hyv\u00e4 ett\u00e4 Manson uskaltaa kokeilla erilaisia juttuja. Nine Inch Nailsista Twiggyn mukana b\u00e4ndiin siirtyneen Chris Vrennan k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy erityisesti WOW -biisill\u00e4, jonka konemainen tausta kuulostaa erehdytt\u00e4v\u00e4sti Nine Inch Nailsilta.<\/p>\n<p>The High End Of Low on kuin kokoelmalevy, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vivahteita l\u00e4hes jokaiselta Mansonin vanhemmalta tuotokselta. T\u00e4ll\u00e4 \u201ckokoelmalevyll\u00e4\u201d kaikki biisit ovat kuitenkin uusia. Ja j\u00e4lleen kerran Manson on onnistunut tekem\u00e4\u00e4n musiikkiin my\u00f6s jotain uutta. Vaikka Mansonin musiikin yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 j\u00e4\u00e4kin kaipaamaan tietty\u00e4 levyn kasassa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 teemaa, niin monipuolisuus on t\u00e4ll\u00e4 levyll\u00e4 silti plussaa.<\/p>\n<p>Manson on j\u00e4lleen takaisin, mutta todettakoon viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun, ett\u00e4 vanhuus ei tule yksin\u00e4\u00e4n. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 levy ei nouse Mansonin aikaisempien levyjen tasolle, Rock-konttorin toimitus on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kovatasoinen rock-albumi joka ansaitsee t\u00e4ydet viisi t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n<p><strong>BONUS TRACKS (limited deluxe edition 2cd)<\/strong><\/p>\n<p>The High End Of Low -albumista on saatavilla rajoitettu deluxe edition joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vaihtoehtoiset versiot kuudesta levyn kappaleesta.<\/p>\n<p>Arma-goddamn-motherfuckin-geddon (Teddy Bear Remix)<\/p>\n<p>Pakkohan siit\u00e4 singlest\u00e4 on v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s disco-remix. Joskus n\u00e4m\u00e4 remixit toimivat ja joskus toivoisi, ett\u00e4 olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tasapainottelee noiden kahden mielipiteen v\u00e4lill\u00e4, kallistuen kuitenkin enemm\u00e4n ep\u00e4toivotun remixin puolelle. Suurimmaksi osaksi noloa kuunneltavaa, mutta naisen laulu kertos\u00e4keess\u00e4 toimii sen verran hyvin, ett\u00e4 sen toivoisi olevan jopa aidolla levyversiolla.<\/p>\n<p>Leave A Scar (Alternate Version)<br \/>\nRunning To The Edge Of The World (Alternate Version)<br \/>\nWight Spider (Alternate Version)<br \/>\nI Have To Look Up Just To See Hell (Alternate Version)<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kappaleesta bonus-cd:lt\u00e4 l\u00f6ytyy akustiset versiot. Kappaleet toimivat n\u00e4inkin ihan yht\u00e4 hyvin kuin itse levy-versiot, on kuuntelijasta kiinni kummasta pit\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Four Rusted Horses (Opening Titles Version)<\/p>\n<p>Hiukan raskaspoljentoisempi ja -soundisempi versio kyseisest\u00e4 biisist\u00e4. Allekirjoittaneen mielest\u00e4 aito levy-versio toimii paremmin.<\/p>\n<p>Deluxe edition ei tarjoa merkitt\u00e4v\u00e4sti mit\u00e4\u00e4n uutta. Toki t\u00e4m\u00e4 houkuttaa kaikkia todellisia b\u00e4ndin faneja, mutta jos t\u00e4t\u00e4 versiota ei k\u00e4siins\u00e4 saa, niin aihetta itkuun ei ole. Jos levyll\u00e4 on bonus-cd, niin toivoisi sen tarjoavan esimerkiksi t\u00e4ysin uuden biisin, jota ei itse levylt\u00e4 l\u00f6ydy. Silloin sill\u00e4 olisi kenties jotain merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvoa ja se olisi hankkimisen arvoinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marilyn Manson ehti hehkuttaa The High End Of Low -albumiaan ennen sen julkaisua b\u00e4ndin uudeksi tulemiseksi. Miehen ehk\u00e4 jopa hieman liioitellun ylimalkainen hehkutus, sek\u00e4 entisen b\u00e4ndikaverin ja biisien kirjoittajan, Twiggy Ramirezin paluu b\u00e4ndiin monen vuoden tauon j\u00e4lkeen, antoivat toivoa paremmasta. Viimeisin kokopitk\u00e4 albumi, Eat Me Drink Me, kun j\u00e4tti hiukan laimean maun suuhun. Ja kyll\u00e4h\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-5","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-levyarvostelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/rockkonttori.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}